Aloitettiin liinassa, ravattiin harjoitusravia ja kevyttä ravia, ja käsiä piti nostella sivuille ja ylös, ja antaa hemppua rentoina sivuilla. Vanhojen virheiden lisäksi keräsin listan uusia – tunti oli kyllä tosi antoisa, ja kun ratsastus tuntui kumminkin hyvälle niin ei tullut ihan kamalan turhautunut olokaan siitä ettei homma ala luistaa.
Ravi-käynti-ravi siirtymiä, pysähdyksiä istunnalla (liinassa ei kyllä onnistunut yhtään), ja laukkaa. Mikun laukka oli jotenkin vähän erilaista, hiukan nykivää, mutta ei mitenkään kamalan tuntuista kumminkaan. Välillä tuntui että mentiin ihan liian lujaa, mutta laukattiinhan me kumminkin pätkiä ilman käsiä :o) Jos laukka tuntui välillä vähän hurjalle, niin pahinta taitaa kumminkin olla laukan jälkeinen ravi. Kun istunta vähän jännittyy ja hevonen ravaa vauhdikkaammin ja pidemmällä askeleella, siinä on tekemistä pysyä kyydissä.
Sitten sekä harjoitusravia että kevyttä ravia uraa pitkin, ympyröitä ja voltteja tehden. Kyllä elämä helpottaa heti kun pääsee liinasta pois – kyyti oli varsin nautittavaa huolimatta siitä että Miku oli aika vauhdikas pakkaus verrattuna siihen mihin olen tottunut... Heppa tuppasi myös menemään välillä kuolaimen alla.
Loppukäynti tehtiin joen rannassa ihanassa maalais-idyllissä.
Opettaja oli tosi pätevä ja tarkkasilmäinen, ja virhelistaa kertyi:
- Joka askellajissa pitäisi nojata enemmän taaksepäin, laukkaa ja keventämistä myöden. Pätee myös siirtymiin.
- Keventäessä pitäisi taaksepäin nojaamisen (siis suorassa istumisen) lisäksi istua lähempänä etukaarta ja siirtää pohkeita vähän taaksepäin.
- Ympyrällä paino valuu helposti ulospäin, saa korjata reilusti sisäpuolelle. Myös sisäolkapäätä enemmän sisäänpäin.
- Istunnalla jarruttaessa pitäisi venyä myös pituutta, eikä lysähtää...
- Joka askellajissa pitäisi painaa enemmän jalkoja alaspäin ja irrottaa polvet ja reidet. Pitää ennemmin pomppia kuin puristaa.
Kommentit