Onneksi lunta oli vielä sen verran jäljellä, että pystyttiin menemään suht normaali tunti. Laukattiin puolikkaalla kentällä ja ravattiinkin enimmäkseen toisessa päässä ympyrällä, mutta kauheasti ei tarvinnut kumminkaan varoa mistä meni. Hepat olivat tosi pirteällä päällä, ja kun vapaana oli enää äksytamma ja vauhtipappa, niin vein Jonnan nenän edestä papan ;-)

Tänään olikin varmaan alla vauhdikkain heppa ever. Heti kun otti lyhyet ohjat niin pappa oli sitä mieltä että nyt ravataan ja kovaa. Sai sen kumminkin pidäteltyä sen mitä tarvitsi, mutta luulen että melkein minkä tahansa muun hevosen kyydissä olisin kyllä pelännyt. Kumma juttu miten sitä voikin yhteen hevoseen luottaa, eikä niihin muihin sitten pätkääkään. Alkuverkan aikana jo taitettiin taivalta melkoinen matka. Ainoa tänään vähän häirinnyt juttu oli kun pappa tahtoi hokeista huolimatta liukastella aika paljon. Käynnissä tuli tilsoja, ja myös ravissa se kompuroi pari kertaa aika reippaasti.

Alkutunti ravattiin ympyrällä ilman jalustimia, ja aseteltiin ja taivuteltiin heppoja. Ensin mentiin oikeaan kierrokseen, ja se oli selvästi hankalampi suunta sekä istua selässä suorana, että asettaa. Jotenkin kummasti tahdoin keikahtaa koko ajan ulospäin, ja sama homma oli havaittavissa oikeaan kierrokseen laukatessa. Toinen kierros meni aika hyvin, sain ihan kivasti asettumaan ja sisäpohkeenkin läpi. Tasapaino kesti reippaasta ravista yhden kunnon kompuroinninkin jalustimettomuudesta huolimatta!

Sitten laukannostoja pitkän sivun keskeltä toisen pitkän sivun keskelle. Tänään vaikeinta oli saada pappa pysymään ruodussa, volttailtiin sitten vuoroa odottaessa. Muutama kerta vasempaan kierrokseen piti pitää ihan kunnolla vastaan, toiseen kierrokseen pappa malttoi jo vähän paremmin odottaa. Laukannosto-harjoittelua ei siis tänään kyllä tullut, riitti että hepan päästi menemään. Pystyssäkin pysyttiin :o)

Aikomus oli tänään miettiä myös niitä istuinluita ja painoapuja – ja käynnissä vähän niitä mietiskelinkin. Ravissa se oli sen sijaan ihan mahdoton tehtävä, jäykällä ja vinolla hevosella piti vaan koittaa keskittyä siihen että istuu jotakuinkin keskellä ja keventää jotakuinkin suoraan. Paino oli epäilemättä varsin usein ihan missä sattuu.

Ihana tunti oli tänään, oikein virkistävää mennä taas vaihteeksi reippaalla hepalla ja päästä vähän laukkaamaankin  :-D  Kyllä oli vauhtipappa märkä tunnin jälkeen!