Tänään oltiin ensimmäistä kertaa privaattiopen kanssa yhtä aikaa ratsastamassa. Kenttä oli typötyhjä, joten tilaa riitti sompailuun. Vähän sompailua se olikin kun en ole tottunut ilman opetusta ratsastamaan, tuli sitten tehtyä vähän viime hetken ratkaisuja siitä minne menisi  ;-)

Kivaa oli kumminkin - oli aikaa vähän kuulostella ja kokeilla että mitä se hevonen tekee, jos itse tekee näin tai noin. Ahaa-elämyksenä huomasin, että jos ympyrällä siirtää painoa liikaa sisälle, niin hevonen lähteekin väistämään sen sijaan että taipuisi enemmän. Tamma oli myös onneksi paljon vetreämmässä kunnossa kuin viimeksi, joten kelpasi kurvailla.

Aika paljon tehtiin kahdeksikkoa kun koitin saada itseäni vaihtamaan nopeasti avut toisin päin, kun tuntuu että varsinkin ulko-ohjan tuen ja sisäohjan "elämisen" vaihtaminen on monesti kovin hidasta. Harjoitusravia mentiin myös jonkun verran, ja sen kyllä sitten tunsikin tunnin jälkeen alakerrassa...
Kumpaankin suuntaan mentiin pätkä jotain avoväistön tapaista, sen verran ope ehti oman hevosensa selästä katsoa, että asetin taas liikaa.

Laukkahommelit olivat taas vähän kiven takana, mutta molempiin suuntiin laukattiin sentään pätkät. Kesken laukannoston kentän ohi porhalsi pillastunut hevonen ilman ratsastajaa, ja kyllähän se vähän näin heikon hermorakenteen omaavaa ratsastajaa järkytti. Nopeasti sitä sentään taas rentoutui kun pääsi takaisin selkään ja keventelemään ympyrällä.

Hiukan kumminkin vielä arvelutti kun mentiin lopuksi radalle vähän ravaamaan, varsinkin kun tamma hiukan kuikuili kaarteessa tielle päin. Että sitä pitää olla säikky! Oli kyllä niin mukavaa ravata  radalla, että oli se pienen jännityksen arvoista : )  Loppukäyntien osuus oli kyllä pakko kävellä maasta käsin, sen verran olivat paikat hellinä. Tulipa kyllä ratsastettuakin reilu puolitoista tuntia!

Olipa kaiken kaikkiaan hauska reissu!