Tänään olin sitten kakkostallilla teiniryhmässä, ja näyttää sille että tähän ryhmään myös jään. Tunteja on sentään vain joka toinen viikko, joten ei niin haittaa. Toivottavasti tätikään ei haittaa teinejä...

Tänään oli vanha tuttu F-tamma alla, ja uusi opettaja. Opettaja oli aika eri tyylinen kuin edellinen, ohjeet olivat ehkä vähän konkreettisempia. Kentällä parveili polttiaisia niin paljon että näytti sille kuin olisi satanut, onneksi ne eivät sitten enää liikkeelle päästyä kovin vaivanneet. Tänään oli kentällä vähän vähemmän ruuhkaisaa kuin viimeksi, hevosia oli viisi, eikä yhtään ylimääräistä muuta eläintä. Varsakin oli teljetty karsinaan tunnin ajaksi.

Alusta asti sama homma kuin viimeksi, avut eivät meinanneet mennä millään läpi. Heppa punki sisäpohjetta vasten kuin viimeistä päivää, ja oiottiin minkä kerittiin. Aloin taas vanhan kunnon purista-töni-työnnä-vedä-nypytä-puske ja potki -kierteen : (  Oikea tapahan olisi antaa pienet, selkeät avut, ja sitten raippaa. Raippaa saikin läiskiä ihan kunnolla jos halusi että siihen myös reagoidaan.

Tänään oli ohjelmassa ravi-käynti-ravi -siirtymisiä ja tempon vaihteluita. Temponvaihtelut menivät vähän myttyyn myös, ravin hidastaminen oli vähän hankalaa kun F niin kovin mielellään siirtyi hidastusvaiheessa jo käyntiin. Lopputunnista taisin saada muutaman onnistuneenkin...

Sitten tehtiin pituushalkaisijalla suoraankävelyharjoituksia ja pysähdyksiä, joka sentään meiltäkin sujui. Käännökset olivat aika hyvät, F kulki suoraan ja pysähtyi kaikille jaloille lähes joka kerta.

Lopputunnista piti mennä vielä ympyrällä ravi-hidas ravi -käynti -harjoitusta. Taas F rillutteli sisäpohjetta vastaan, ja sitten sain komennon tehdä asialle jotain:
  • Sisäpohjetta kunnolla eteen ja topakka pohje
  • Kunnon asetus, ulko-ohjasta ulospäin vetäminen ei auta mitään
  • Vauhtia niin että ei hissuttele, molemmilla pohkeilla
  • raippaa sisälavalle jos ei ylläolevia usko
Auttoihan se vähäksi aikaa, asetus meni läpi ja heppa taipui ympyrälle. Tuntuipa muutaman sekunnin hyvälle  : )  Tosin se heti koetti josko pääsisi sitten ulkokautta pälkähästä, joten sitten taas ei kun ulkopohjetta stopiksi. Huoh.

Tänään eniten opettajan mainintoja sai kädet – nyrkit pystyyn ja oikealle paikalleen. Seuraavana pohkeet; ei saa potkia, eikä jäädä puristamaan. Nopea painallus ja sitten rennoksi. No, onhan se tiedossa, kun saisi vielä homman siirrettyä käytäntöönkin... Kuten sanottu, laiskat hevoset saavat aina potkimaan ja puristamaan.

Viime kertaan verrattuna meni ehkä kumminkin vähän paremmin, varsinkin kun F oli tänään selvästi laiskemmalla tuulella. Tänään se kumminkaan ei yrittänyt lähteä ihan eri suuntaan kuin minä, joten ehkä pientä edistystä on sittenkin tapahtumassa  ;-D Myös harjoitusravi tuntui tänään paljon helpommalle kuin viimeksi, johtuisikohan sitten vaan siitä että ratsastin tänään vähän pidemmillä jalustimilla (yksi kieppi jalustimen ympäri, ja toiseksi viimeinen reikä)?

Kaikesta jupinasta huolimatta – ei hassumpi tunti  :o)