Tänään sain taas vaihteeksi alle tätiratsastajan unelmapollen, Vauhtipapan. Tosin vauhtia ei tänään juurikaan ollut, vaan herraa sai ennemminkin tänään patistaa eteenpäin. Mikä olikin päivän harjoitukset huomioon ottaen aika hyvä juttu ;-)

Historian siivet havisivat jo alkuverkassa, kun ensimmäisen kerran laukkasin oma-aloitteisesti. Muutama nätti rinkula tehtiin, ja oltaisiin voitu jatkaa vaikka koko tunti – tai ainakin ratsastaja olisi voinut jatkaa – sen verran kivaahan se oli!

Tänään aloitettiin nostamalla jalustimet ylös ja ravaamalla pääty-ympyrää. Nyt löytyi ne kadoksissa olleet vatsalihaksetkin, muutaman kierroksen jälkeen ne alkoivat nimittäin huutaa armoa. Hieno homma, kun saisi tuon tunteen sitten niillä isompi liikkeisilläkin hepoilla. Aika monta ympyrää mentiin,  eikä yhtään horjuttanut.

Sitten jatkettiin samaa hommaa, mutta laukaten. Pakkohan se oli pieni vastalause laittaa, kun muistissa oli niin hyvin vielä se talven traumaattinen laukkakokemus jalustimetta laukkaamisesta. Vaan tänään kun heppa oli huomattavasti hitaammalla tuulella, niin sehän sujuikin yllättävää kyllä kerrassaan hienosti. No aluksi oli vähän vaikeuksia laukan nostamisessa, mutta muuten meni mallikkaasti ja rennosti. Tasapaino pysyi tosi hyvin ja meno oli sujuvaa. Tätiratsastajan tähtihetkiä!

Jalustimet laitettiin takaisin jalkaan ja vaihdettiin harjoitus käynti-pysähdys-peruutus - harjoitukseen, ja sitten vielä ravi-pysähdys-peruutus-ravi -harjoitukseen. Ensimmäinen ravi-pysähdys oli niin nopea että siinä vähän nousi pylly penkistä, ja kerran Pappa pisti hanttiin käynnistä pysähdyksessä. Vähän piti vahtia vasemmalla pohkeella että takamus pysyi suorassa, mutta oltiin me muuten aika hyviä ;-D

Vielä ehdittiin tehdä kolmaskin harjoitus – voltteja kolmella sivulla keventäen. Voltin reitin hahmottaminen on edelleen vähän hankalaa, mutta muuten voi taas sanoa että nappiin meni. Oman mittapuun mukaan siis :o) 

Muutaman kerran tunnin aikana piti mennä lävistäjällä lisättyä ravia, ja vaikka ratsu oli vähän laiskanpulskealla (se taisi olla kyllä ihan oikeasti väsynyt), niin sujuihan sekin yllättävän hyvin.

Tekeepä hyvää tämmöinen alusta loppuun nautiskeltava tunti! Kyllä oli ruuna leipänsä ansainnut.